USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
Mikä on ekovoimalaitos?
Ekovoimalaitoksessa käsitellään ja hyödynnetään LSJH:n 17 omistajakunnan asukkaiden polttokelpoiset jätteet, joista on syntypaikalla, eli kodeissa, lajiteltu erilleen kierrätettävät jätejakeet ja vaaralliset jätteet. Ekovoimalaitoksen rakennuttaa LSJH:n ja Salon Kaukolämpö Oy:n perustama yhteisomisteinen jäte-energiayhtiö Lounavoima Oy. Yhtiö on julkisomisteinen, sillä Lounais-Suomen Jätehuolto on 17 kunnan omistama yhtiö ja Salon Kaukolämpö Oy:n omistaa kokonaan Salon kaupunki. Valmistuessaan vuonna 2021 laitos hyödyntää 120 000 tonnia polttokelpoista jätettä vuodessa. Ekovoimalaitoksessa tuotetaan jätteistä lähienergiaa (sähköä ja lämpöä) Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille.
Miksi ekovoimalaitos rakennetaan Saloon eikä Turkuun?
Ekovoimalaitosta ei voida toteuttaa Saloon suunnitellulla tavalla Turkuun, koska Turun kaukolämmön tuotannosta vastaavassa yhtiössä on yksityistä omistusta. Mikäli ekovoimalaitosta varten rakennetaan polttokelpoisen jätteen esikäsittelylaitos, on Turku yksi mahdollinen sijoituspaikka tälle.
Mitä ekovoimalaitoksessa poltetaan?
Ekovoimalaitos käyttää polttoaineenaan polttokelpoista yhdyskuntajätettä, joista on syntypaikalla lajiteltu erilleen kierrätettävät jätteet ja vaaralliset jätteet. Laitokselle tuleva jäte syntyy pääosin LSJH:n toimialueen kotitalouksissa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa.
Mitä käytetään tukipolttoaineena eli mikä saa jätteen palamaan?
Apu- ja tukipolttoaineina ekovoimalaitoksessa on suunniteltu käytettävän kevyttä polttoöljyä. Tukipolttoainetta tarvitaan normaalitilanteissa muutamia kertoja vuodessa erityisesti laitoksen vuosihuoltoseisokkien alasajo- ja käynnistystilanteissa. Normaalissa laitoksen käyttötilassa tukipolttoainetta ei tarvita, vaan jäte syttyy palaamaan, kun se syötetään kuumaan kattilaan.
Onko hankkeen suunnittelussa otettu huomioon ilmastovaikutuksia?
Kun sähkön ja lämmön tuotannossa käytetään polttoaineena lajiteltua yhdyskuntajätettä fossiilisten polttoaineiden sijaan, pienennetään huomattavasti energiatuotannon ilmastovaikutuksia. Energiantuotannon päästöjen lisäksi ekovoimalaitos vähentää myös jätteenkuljetusten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä, sillä kuljetusmatkat lyhenevät paikallisen hyödyntämisratkaisun myötä selvästi nykytilanteeseen verrattuna. Tällä hetkellä Lounais-Suomen polttokelpoinen yhdyskuntajäte joudutaan kuljettamaan hyödynnettäväksi Riihimäelle, Kotkaan, Tukholmaan sekä Tallinnaan.
Verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen jätteen energiakäytön hyödyt ovat selkeät. Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaario näyttää, että jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ovat lähes 60 prosenttia pienemmät vuonna 2016 kuin vuonna 1990. Suurin syy päästöjen vähenemiseen on yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentyminen jätteenpolton lisääntyessä. Kaatopaikoille sijoitettu jäte muodostaa metaania ja muita ilmastoa lämmittäviä kaasuja vielä vuosikymmeniä täytön lopettamisen jälkeen. LSJH kerää näitä kaatopaikkakaasuja talteen kaasunkeräysjärjestelmällä, jonka ansiosta kaasut saadaan hyödynnettyä energiantuotannossa, sen sijaan että ne vapautuvat ilmakehään.
Lounavoima on mukana useassa kehityshankkeessa, joissa toteutuessaan on merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Hankkeissa selvitetään mm. hiilidioksidin hyötykäyttöä biometaanin tuotannossa ja lämmön varastointia talviajan suuremman lämmöntarpeen tasaamiseksi.
Ekovoimalaitoksen ympäristölupahakemuksessa esitettiin käytettäväksi samoja lupamääräyksiä kuin Salon Korvenmäkeen aiemmin suunnitellussa Ekokemin laitoksessa. Ekokemin laitoksesta käytettiin nimitystä jätevoimala. Mikä tekee tästä laitoksesta ekovoimalaitoksen?
Hankkeen nimi on Korvenmäen ekovoimalaitos. Päästörajoja ja muita määräyksiä ohjaavat laissa asetetut raja-arvot ja vaatimukset. Tästä johtuen ekovoimalaitoksen ympäristölupahakemuksessa esitetyt ehdotukset ympäristöluvan määräyksiksi eivät poikkea Ekokemin jätevoimalahankkeen lupamääräyksistä.
Salon ekovoimalaitos on kokonaiskonsepti, joka korostaa huolellista syntypaikkalajittelua, jossa jätteestä lajitellaan erilleen vaaralliset aineet sekä kierrätettävät jätejakeet. Näin vaaralliset aineet saadaan toimitettua turvalliseen käsittelyyn ja kierrätykseen kelpaavat materiaalit pystytään hyödyntämään arvokkaina raaka-aineina. Kun jätteistä on lajiteltu kaikki kierrätyskelpoinen materiaali uudelleen käytettäväksi, voidaan muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet käyttää energianlähteenä. Ekovoimalaitoskonseptiin sisältyy myös kierrätyksen ja kiertotalouden kehittäminen. Polttokelpoisen jätteen käsittelykustannusten alenemisen myötä pystytään osa taloudellisesta hyödystä ohjaamaan esimerkiksi entistä tehokkaampien kiertotalousratkaisujen kehittämiseen.
Miksi ekovoimalaitoksen ympäristöluvassa haettiin lupaa myös biolämpölaitokselle?
Ekovoimalaitoksen ympäristöluvituksen yhteydessä haluttiin mahdollistaa biolämpölaitoksen rakentaminen samalle tontille ekovoimalaitoksen kanssa. Tämän vuoksi ympäristölupahakemus käsittää varsinaisen ekovoimalaitoksen lisäksi myös biolämpölaitoksen. Biolämpölaitos on optio, jota ei välttämättä toteuteta. Toteutuessaan laitos toimisi kaukolämmön kysyntähuippujen ja ekovoimalaitoksen huoltoseisokkien aikana biopolttoaineita (kuten hake tai puupelletit) polttoaineena käyttäen.
Ekovoimalaitosta varten perustettu Lounavoima on Mankala-yhtiö. Mitä tämä tarkoittaa?
Mankala-periaate on toimintatapa, jossa usea omistaja perustaa osakeyhtiön, jonka tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan toteuttaa sille annettu tehtävä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Mankala-periaate on yleisesti käytössä energiatuotannossa, jossa useampi omistaja rakentaa voimalan yhdessä sen sijaan, että kaikki rakentaisivat omansa. Mankala-yhtiö toimii omakustannusperiaatteella eli yhtiön omistajat rahoittavat laitoksen rakentamisen ja vastaavat toiminnan kustannuksista saaden vastineeksi laitoksen tuomat hyödyt. Toiminnassa olevia suomalaisia jäte-energia mankalayhtiöitä ovat Tammervoima, Riikinvoima ja Westenergy.
Tuleeko 112 M€ hankebudjetti pitämään?
Suomessa ja Skandinaviassa on viime vuosina toteutettu useita jätevoimalahankkeita, joten näiden rakennushankkeiden toteuttamisesta on paljon kokemusta ja tietoa. Lisäksi hankkeen budjetti perustuu lähes kokonaan sitoviin tarjouksiin. Näiden seikkojen ansioista rakennushankkeen arvioidaan pysyvän asetetun budjetin sisällä.
Investoinnin kuoletusajaksi on laskettu 25 vuotta. Onko mahdollista, että yrityksiä tulisi mukaan tai että jokin toimija ostaa koko laitoksen myöhemmin?
Ekovoimalaitoksen laskettu kuoletusaika on 25 vuotta, mutta se jatkanee toimintaa kuoletusajan jälkeenkin. Ei ole todennäköistä, että jäte-energiatuotantopalveluiden tarve loppuisi. Ekovoimalaitoksen rakennuttava Lounavoima toimii kuntaomistajiensa sidosyksikkönä, eikä sen osakkaiksi lainsäädännön perusteella voi tulla yksityistä omistusta. Yksityiset yritykset voivat lainsäädännön rajoissa toimittaa pieniä määriä jätepolttoainetta ekovoimalaitokseen, mikäli siellä on vapaata kapasiteettia.
Mitä tapahtuu, jos kaikki alkavat lajitella niin, ettei polttokelpoista jätettä enää synny?
Vaikka kaikki lajittelisivat jätteensä täydellisesti, ei kaikkea yhdyskuntajätettä tästä huolimatta pystytä nykyteknologialla hyödyntämään materiaalina. Tehtyjen ennusteiden mukaan kokonaisjätemäärä on lisäksi kasvussa, sillä vaikka lajitellaan enemmän, lisää väestön ja kulutuksen kasvu jätemäärää. Mikäli jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina, on energiahyödyntäminen ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.
Ekovoimalaitoksen suunnittelussa on myös huomioitu se mahdollisuus, etteivät ennusteet kokonaisjätemäärän kasvusta toteudu. Laitosta voidaan ajaa myös noin 70 % kapasiteetilla.
Onko mahdollista noutaa kaikki jätteet pihasta yhdellä jäteautolla ja hyödyntää lajittelussa robotiikkaa vai onko kierrätys sen varassa, että asukas lajittelee jätteensä itse?
Mikäli kaikki kotitalousjäte laitettaisiin sekaisin samaan roskapussiin, saataisiin siitä huomattavasti vähemmän materiaaleja hyötykäyttöön. Esimerkiksi paperin ja pahvin kuidut pilaantuvat, kun ne joutuvat kosketuksiin kahvinpurujen tai muiden ruoantähteiden kanssa. Pilaantuneita kuituja ei pysty hyödyntämään uusien tuotteiden raaka-aineena, vaan ne joudutaan ohjaamaan energiahyödyntämiseen. Näin ollen hienoinkaan lajittelurobotti ei pysty korvaamaan kotona tehtyä lajittelutyötä. Robotiikan käyttöä tutkitaan kuitenkin esimerkiksi rakennusjätteen ja erilliskerätyn tekstiilijätteen jatkolajittelussa tunnistamaan eri materiaalit toisistaan ja siellä koneellinen lajittelu on mahdollista.
Robotiikkaa hyödynnettäisiin mielellään ekovoimalaitoksen esikäsittelyssä seulomaan polttokelpoisen jätteen mukaan vahingossa päätyneet kierrätyskelpoiset materiaalit pois ennen kuin jäte siirretään polttouunin. Esikäsittelylaitosten tekniikka ei kuitenkaan vielä ole toimivaa kierrätyksen kannalta eikä esikäsittelyä näin ollen ole kannattava toteuttaa. Esikäsittelylaitoksen toteuttaminen sisältyy suunniteltuun Salon ekovoimalaitoskonseptiin ja sen toteuttamista selvitetään, kun tekniikka kehittyy toimivaksi.
Mikä on polttokelpoisen jätteen porttimaksu?
Porttimaksu on polttokelpoisen jätteen vastaanotosta perittävä maksu. Porttimaksulla ja myytävällä sähköllä ja lämmöllä katetaan laitoksen investointikulut ja käyttömenot. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n maksamat polttokelpoisen jätteen varastointikulut, kuljetuskulut ja porttimaksut ovat nyt yhteensä noin 110 euroa/tonni. Uuden ekovoimalaitoksen tarkkaa porttihintaa ei pystytä vielä tässä vaiheessa määrittelemään, mutta hinta tulee laskemaan huomattavasti nykytasosta seudullisen käsittelyratkaisun myötä. Lisäksi varastointi- ja kuljetuskustannukset laskevat merkittävästi.
Laskevatko asukkaiden jätemaksut?
Ekovoimalaitoshankkeen on laskettu tuovan Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella noin 4 miljoonan euron vuotuiset säästöt jätehuollon kustannuksiin nykytasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa noin 10 euroa jokaista asukasta kohden. Salon ekovoimalaitoksen omistavat LSJH sekä Salon kaupungin omistama Salon Kaukolämpö Oy. Kuntien omistamat jäteyhtiöt voivat ostaa jätteiden hyödyntämisen omasta yhtiöstä. Jätteiden energiahyödyntäminen seudullisesti takaa puolestaan kuntalaisille edulliset jätehuollon kustannukset. Ratkaisu hyödyttää näin ollen kaikkia alueen kuntalaisia.
Ekovoimalaitoksen tuomat säästöt tarkoittavat asukkaille alempaa polttokelpoisen jätteen käsittelyhintaa. Säästöt eivät kohdistu jätehuollon perusmaksuun, jolla katetaan kotitalouksille asiointihetkellä maksuttomia jätehuoltopalveluja ja jätehuollon viranomaistoimintaa. Kun polttokelpoisen jätteen käsittelykustannuksia saadaan alemmas nykytasosta, kohdennetaan osa taloudellisesta hyödystä kierrätyksen ja kiertotalouden kehittämiseen. Säästetyllä rahalla voidaan esimerkiksi subventoida käsittelymaksuja lajitteluasemilla, jolloin useampia jätejakeita voitaisiin ottaa maksutta vastaan. Säästöjen jakautuminen määritellään jätetaksassa, josta päättää Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta.
Vähenevätkö alueen jätteenkuljetusten liikennepäästöt nykytilanteeseen verrattuna?
Nykytilanteeseen verrattuna, jossa polttokelpoista jätettä siirtokuljetetaan viikoittain kymmenillä täysperävaunuyhdistelmillä mm. Riihimäelle, Kotkaan ja ulkomaille, vähenevät kuljetuspäästöt selvästi, kun kuljetusmatkat lyhenevät paikallisen hyödyntämisratkaisun myötä. Myös siirtokuljetustarve vähenee, kun Turun itäpuolen jätekuljetuksia voidaan ohjata ajamaan suoraan ekovoimalaitokseen. Näiden ansiosta kuljetusten päästöt vähenevät ja hiilijalanjälki pienenee.
LSJH voi vaikuttaa siirtokuormauksen päästöihin kuljetusten kilpailutuksessa asetettavilla vaatimuksilla (esim. moottorin Euro-luokitus). LSJH:n hoitaman kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen päästöjä vähentää myös muun muassa keskitetty ajoreititys, kun yksi jäteauto kerää polttokelpoiset jätteet kaikilta alueen kiinteistöiltä. Alueilla, joissa kiinteistönomistaja kilpailuttaa oman jäteastian tyhjennyksen, liikkuu saman asuinkadun jäteastioita tyhjentämässä tavallisesti vähintään kahden eri jätekuljetusyrityksen jäteautoja. Näillä alueilla kuljetuspäästöihin voi osaltaan vaikuttaa jokainen alueella toimiva yksityinen kuljetusyritys.
Miten paljon Salon liikennemäärät lisääntyvät ekovoimalaitoksen myötä?
Salon liikennemäärän on arvioitu lisääntyvän muutamalla ajoneuvolla tunnissa nykytilanteeseen verrattuna. Jätepolttoaineen kuljetuksia arvioidaan olevan noin 40 ajoneuvoa vuorokaudessa ja muita kuljetuksia noin 6-12 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät lisääntyvät erityisesti laitoksen lähiympäristössä. Suunnitelmissa on, että Turun itäpuolelta tulevat jätteet ajettaisiin pakkaavalla jäteautolla suoraan ekovoimalaitokseen, kun taas Turun länsipuolelta tulevat jätteet kuljetettaisiin ensin Turun Topinojalle, josta ne kuljetetaan isompina keskitettyinä kuormina ekovoimalaitokselle Saloon.
Ekovoimalaitoksen kuljetusmääriä on arvioitu ympäristölupahakemuksen kohdassa 2.9. Lupadokumentit kokonaisuudessaan löytyvät Aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelusta.
Mitkä ovat ekovoimalaitoksen päästöt? Miten niitä käsitellään?
Ekovoimalaitos on suunniteltu siten, että se täyttää jätteenpolttoasetuksen (151/2013) vaatimukset savukaasupäästöille. Jätteenpolttoasetuksen päästörajat ovat monilta osin tiukemmat kuin muita polttoaineita (esimerkiksi kivihiiltä ja biopolttoaineita) käyttävien keskisuurten polttolaitosten päästöjä säätelevän MCP-direktiivin päästörajat. Hiilidioksidipäästöjen vertaus eri polttoaineiden välillä ja lisätietoa päästöistä löytyy sivuiltamme täältä.
Ekovoimalaitos on suunniteltu myös parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen, minkä ansiosta laitoksen päästöjen lasketaan olevan huomattavasti jätteenpolttoasetuksen asettamia raja-arvoja matalammat. Ekovoimalaitoksen päästöistä on kattavasti tietoa ympäristölupahakemuksen kohdassa 2.5., jossa esitellään esimerkiksi arvio laitoksen vuotuisten savukaasupäästöjen enimmäismäärästä sekä toimet savukaasupäästöjen vähentämiseksi. Lupadokumentit löytyvät kokonaisuudessaan Aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelusta. Huomioitavaa on, että samassa lupahakemuksessa on haettu lupaa myös biolämpölaitokselle, minkä päästöt ovat erillisiä ekovoimalaitoksesta.
Miten ekovoimalaitoksen päästöjä valvotaan ja mitataan?
Jätteenpolttokattilan prosessia tarkkaillaan jatkuvatoimisen automaatiojärjestelmän avulla. Myös syntyviä savukaasupäästöjä mitataan jatkuvatoimisesti jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti. Jos savukaasujen päästörajat ylittyvät, jätteen polttoa rajoitetaan tai se keskeytetään jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti.
Miten ekovoimalaitoksesta tulevat savukaasut leviävät? Heikentävätkö ne Salon hengitysilmaa nykytilanteeseen verrattuna?
Ekovoimalaitoksen savukaasujen leviämistä on mallinnettu ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyn mallinnuksen sekä vastaavasta laitoksesta Korvenmäen alueella tehdyn päivitetyn savukaasujen leviämismallinnuksen (Enwin Oy 2014) avulla.
Ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan vs. nykytila
Nykytilanteeseen verrattuna tulee Salon kaupunkialueen ilmanlaatu paranemaan, sillä ekovoimalaitoksen sijainti tuulensuunnallisesti parempi kuin nykyisten kaukolämpö- ja voimalaitosten. Ekovoimalaitos sijaitsee nykyisiä kaukolämpö- ja voimalaitoksia korkeammalla ja merkittävästi kauempana asutuksesta. Nykyisiä laitoksia suotuisamman sijainnin lisäksi jätettä polttoaineena käyttäville polttolaitoksille asetetut päästörajat ovat monilta osin tiukemmat kuin muuta polttoainetta, kuten kivihiiltä tai biopolttoaineita, käyttävien laitosten päästörajat.
Miten polttolaitoksen tuhka käsitellään?
Tulipesän tuhkasta eli pohjakuonasta erotetaan ensin mahdollinen metallinen aines uudelleenkäyttöä varten. Tämän jälkeen jäljelle jäävä osa voidaan jalostaa maanrakennustuotteiksi. Lentotuhka erotellaan suodattimilla ja loppusijoitetaan turvallisesti. Lounavoima tekee ratkaisut kuonan ja tuhkan käsittelijöistä syksyn 2019 – talven 2020 aikana.
Mitä tapahtuu ekovoimalaitoksen tuottamalle energialle?
Ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä, joka syötetään Salon kaupungin kaukolämpöverkkoon. Laitoksen tuottamaa prosessihöyryä voidaan käyttää myös laitoksen läheisyyteen rakentuvan ympäristöliiketeollisuuden tarpeisiin. Laitoksella tuotettava sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon.
Mitä tapahtuu tuotettavalle lämmölle, kun ulkona on liian lämmintä eli ei ole lämmitystarvetta?
Ekovoimalaitoksen vuosihuolto (huoltoseisokki) ajoitetaan kesään, jolloin kaukolämmön tarve on pienin. Laitosta voidaan myös ajaa pienemmällä 70 % teholla. Lounavoima on mukana hankkeessa, jossa selvitetään myös lämmön varastointia, jolloin kesällä syntyvä ylimääräinen lämpö voitaisiin varastoida talvea varten maaperään. Kesällä syntyvä ylimääräinen lämpö voidaan myös myydä kiinnostuneiden yritysten käyttöön. Tarvittaessa kesäkuukausina käytetään lauhduttimia ylimääräisen lämmön siirtämiseksi ilmaan.
Onko pohdittu kaukokylmän tuotantoa?
Kaukokylmän tuottamisesta on tehty esiselvitys vuonna 2012. Silloin todettiin, ettei se ole kannattavaa. Kaukokylmä tarvitsee huomattavasti isommat putket kuin kaukolämpö ja erillisen putkiverkoston rakentaminen on suuri ja kallis investointi.